Rajoitusaika puhuttaa kansalaisia niin tv-, radio-, kuin verkkoviestimissäkin. Jos tapaat kauppareissullasi tutun, niin tavanomaisen ”mitä kuuluu”-heiton sijaan oikeasti kysyt; miten on mennyt ja onko kaikki hyvin? Toivottavasti muistamme soittaa kavereille, tai sillekin sukulaiselle, jota on nähty vain häissä ja hautajaisissa. Naapurit varmasti olisivat onnellisia, jos lapset piirtäisivät kortteja ja pudottaisivat niitä lähialueen postilaatikoihin.
Ihmiset reagoivat kovin eri tavoin päällä olevaan pandemiaan ja valtiovallan asettamiin rajoituksiin. Päällimmäisenä monella on huoli tietysti omasta ja lähimmäisten terveydestä. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet, terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijat, poliitikot, toimittajat ja muut kaikkien alojen asiantuntijat tuottavat ”tietoa” ympäri vuorokauden. Osa ystävistäni on jo rajoittanut uutisten seuraamista saadakseen aivoihin muutakin ajateltavaa, kuin sairaalan tehohoidossa olevien lukumäärä ja Yhdysvaltojen presidentin viimeisimmät koronan tappokeinot.
Taloudellinen ahdinko on tullut nopeasti tutuksi monelle yrittäjälle ja palkansaajalle. Vaikka tiukkaa olisi ollut aiemminkin, niin tällaisia ulkopuolisia syitä ei lähiajan skenaarioissa ole otettu huomioon. Vaikka jokainen omassa taloudessaan varautuukin poikkeusoloihin on nykyiset vaikutukset tulleet vahvasti puun takaa. Rajoitukset vaikuttavat tavalla tai toisella kaikkiin toimialoihin ja jokaiseen ihmiseen.
Moni varmasti yllätti itsensäkin ostaessaan kassillisen kuivamuonaa ja vessapaperia 16 rullaa aiemman kahdeksan sijaan. Nopeasti tuli huomatuksi Suomalaisen korkean omavaraisuusasteen arvo, vaikka kuivahiiva ja tutuin jauhomerkki olikin hyllystä muutaman päivän poissa. Sekin perustui nykyiseen tarkasti tutkittuun logistiikkaketjuun, jossa varastot on minimoitu ja tavaraa valmistetaan sopivasti kysyntää vastaava määrä. Marttojen kotivaraohjeet tulisi päivittää jokaisessa taloudessa.
Meillä Suomessa ja Somerolla erityisesti on tilaa liikkua ja samalla ottaa huomioon fyysisen läheisyyden rajoitukset. Suurten kaupunkien lähellä on jouduttu ohjeistamaan ja rajoittamaan luontopoluilla samoilevia turvallisen etäisyyden säilyttämiseksi ja parkkipaikkojen riittämiseksi. Monissa perheissä on kaivettu esiin lautapelivarastot ja vietetty aikaa yhdessä.
Kotikoulut ovat varmasti yksi suurimmista muutoksista koko taistelussa. Erilaiset tietotekniset laitteet ja taidot omaavat oppilaat, vanhemmat ja opettajat ovat rakentaneet uudenlaisen opintojärjestelmän parhaimmillaan alle viikossa. Helppoa se ei varmastikaan ole kaikille, mutta tästä ajasta uskon olevan jokaiselle hyötyä tulevaisuudessa ja se tulee muuttamaan koko oppimisen kulttuuria. Samoin jo monta vuotta kasvanut etätyöbuumi saa lopullisen sysäyksen monipaikkaiseen työskentelyyn ja toimistokonttoreiden sijoittamiseen pois kalleimmista kortteleista.
Toivottavasti yhä useampi somerolainenkin voisi työskennellä kotoaan tai etäpisteestä. Toivottavasti Somero nähtäisiin potentiaalisena muuttokohteena ruuhkasuomen keskellä, jossa on tilaa asua ja elää. Toivottavasti lääketeollisuus keksii nopeasti rokotteen ja rajoituksista voitaisiin luopua ja palata aikaan, joka koskaan ei palaa.
