Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2019 lopussa oli tilinpäätösten mukaan 21,9 miljardia euroa. Lainakantaa ovat kasvattaneet kuluneella vuosikymmenellä kuntien tehtävien lisääntyminen ja merkittävät investointipaineet. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pienentäneet kuntien investointien tulorahoitusosuutta, mikä yhdessä korkean investointitason kanssa on kiihdyttänyt kuntien velkaantumista. Tämä selittää valtaosan kuntien velkamäärän kasvusta, josta niin sanottua syömävelkaa 2000-luvulla on ollut noin 5 %. Tuoreimmat tilastot kertovat kuntien velkaantumisen kiihtymisestä, mutta päätökset säästö- tai leikkaustoimien toteuttamiseksi eivät ole helppoja.
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS selvitti kansalaisten kantoja koronaviruspandemian taloustoimien arvoituun jälkihoitoon ja talouden arvioituihin sopeuttamistoimiin. Julkisten hankintojen lykkäämistä tai niiden karsimista kannatetaan suhteellisen tasaisesti kaikissa vastaajaryhmissä. Kaikkien puolueiden kannattajista vähintään kolme viidestä voisi vähintään hyväksyä esim. hävittäjähankintojen siirron myöhäisempään ajankohtaan.
Kaikki 12 esitettyä vakauttamis- ja sopeuttamistoimea olivat sellaisia, että kansalaisten enemmistö voi ne vähintään hyväksyä, vaikka enemmistö ei niitä kannattaisikaan.
Näkyvässä määrin kannatusta saavat paikallisen sopimisen lisääminen (43 %), elinkeinoelämän tukien karsiminen (41 %) ja työperäisen maahanmuuton edistäminen (41 %). Nämä kaikki toimet voi hyväksyä useampi kuin seitsemän kymmenestä.
Vastustajien määrä on suurempi kuin kannattajien esitettäessä julkisten maksujen korottamista, lainanoton lisäämistä, verojen korottamista ja vähennysten karsintaa sekä julkisten omaisuuden myymistä. Kuitenkin selvä enemmistä suomalaisista voisi vähintään hyväksyä nämäkin toimet.
Keinoja, joihin kohdentuu eniten ehdotonta vastustusta (ei hyväksy ollenkaan), ovat eläkeiän korottaminen ja eläkkeelle siirtymisen hankaloittaminen (40 %), sosiaali- ja työttömyysetujen leikkaaminen (39 %) sekä julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaukset (36 %). Näissäkin asioissa enemmistö voi kuitenkin vähintään hyväksyä ne.
Hallituspuolueiden tukijat suhtautuvat keskimäärää myönteisemmin isojen julkisten hankintojen siirtoon myöhemmäksi, veronkorotuksiin ja työperäisen maahanmuuton helpottamiseen. Myös lainanoton kasvattaminen entisestään olisi hallituspuolueiden kannattajien varsin helppo hyväksyä.
Oppositiopuolueiden kannattajien olisi vaivattomampaa hyväksyä palveluiden ja etuuksien leikkaukset verrattuna hallituspuolueiden tukijoihin. Etenkin paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla olisi oppositiopuolueiden kannattajien mieleinen toimenpide. Verojen korottamista ja lainanoton lisäämistä oppositiopuolueiden tukijat näyttäisivät kavahtavan toisin kuin hallituspuolueiden kannattajat pl. keskustan kannattajat.
Ikääntyneimmät, yli 60-vuotiaat, suhtautuvat keskimäärää suopeammin julkisten palveluiden leikkaamiseen ja palvelumaksujen korotuksiin sekä paikallisen sopimisen lisäämiseen työpaikoilla. Ikääntyneet ja eläkeläiset hyväksyisivät eläkeiän korottamisen ja eläkkeelle siirtymisen vaikeuttamisen, mutta eläkeikää lähestyviä (51-60-vuotiaita) tällainen ehdotus suorastaan kauhistuttaa.
Nuoremmat ikäluokat suhtautuvat keskimäärää hyväksyvämmin eläkkeelle siirtymisen vaikeuttamiseen ja hävittäjähankintojen myöhentämiseen. Julkisten ja hyvinvointipalveluiden leikkauksiin nuoremmat ikäluokat suhtautuvat ikääntyviä torjuvammin.
Someron kaupungin talous on keskimääräisellä vahvalla tasolla. Investointeja tulee tehdä järjestelmällisesti tulevaisuudessakin. Kunnan toimenpiteiden tulee tukea uusien työpaikkojen syntymistä ja väkiluvun laskun hidastumista. Valtiovallan toimesta olisi erittäin tärkeää saada se SOTE jo valmiiksi.
