Somerolla on kokoaan paljon paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on riittävästi, mutta koska Someron vanhusväestön osuus kasvaa, on uuden yksikön toteuttaminen välttämätöntä. Valitettavaa on, että valitukseen ja vääntöön perustuen rakentaminen on siirtynyt ja kustannukset nousseet, muutoin meillä jo olisi uusi yksikkö toiminnassa ja kassassa rahaa Tervaskannosta.
Somerolaisten etu on, että Salon lähisairaalan päivystystä ja palvelutarjontaa edistetään. Myös hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on rikkaus ja meidän reuna-alueiden kuntien asukkaiden on saatava laadukkaita lähipalveluita sieltä mistä se on järkevintä. Palveluiden pitää olla saatavilla missä ihminen kulloinkin on, kuten vapaa-ajan asukkaiden tulee saada apua sitä tarvitessaan Someron ”sotekeskuksesta” tai hätätilanteessa ambulanssilla, pelastusyksiköllä tai helikopterilla.
Selvää on, että asiakkaan tulee saada tarvitsemansa apu alkuun yhdellä yhteydenotolla. Tämän tulee toteutua riippumatta siitä, onko kyseessä sosiaali- vai terveydenhuollon palvelu. Lähi- ja etäpalvelut eivät olet toistensa vastakohta vaan yhdistelmänä osaltaan tukemassa myös yhden yhteydenoton palvelulupausta. Palveluketjua tukee myös kuntien vastuulle jäävä ennaltaehkäisevä toiminta sekä selkeät potilaslähtöiset hoitoketjut.
Hyvinvointialueuudistuksen suuri mahdollisuus on sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisessa: ihminen saa aina tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti, tarvitsemaltaan taholta tai moniammatillisessa yhteistyössä. Uuden hyvinvointialueen vastuulle tulee esimerkiksi lastensuojelu, lapsiperhesosiaalityö, sosiaalipäivystys, aikuissosiaalityö, päihdetyö ja maahanmuuttajien kotouttaminen.
Someron kokoisessa yksikössä uskon, että tulevaisuudessakin asiakasta palvellaan kokonaisvaltaisesti paikallisten työntekijöiden ammattitaidolla. Someron ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän koulutusyhteistyön avulla parannamme henkilökunnan saatavuutta.
Someron ”perhekeskuksessa” on kattavat neuvolapalvelut ja siellä panostetaan matalan kynnyksen lapsiperhesosiaalityöhön, jonka piiriin perheet voivat hakeutua myös itse. Matala kynnys mahdollistaa ongelmien ennaltaehkäisyn vähentäen tarvetta raskaille lastensuojelutoimenpiteille.
Mielenterveyspalveluihin on välttämätöntä investoida niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Esimerkiksi vammaisten kohdalla kyse on palvelusuhteesta, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan. Palvelut tulee saada läheltä, tutussa ympäristössä, tutun hoitohenkilökunnan ja läheisten ympäröimänä. Mahdollistetaan inhimillinen saattohoito, myös kotiympäristössä.
Meillä on paljon puolustettavaa. Uskon, että kaikki somerolaiset aluevaaliehdokkaat tukevat näitä ja monia muita välttämättömiä palveluita. Uudistuksen vaarana on, että suurten kaupunkien voimalla ajettaisiin keskittävää politiikkaa, mutta sitä meidän tulee yhdessä vastustaa.
