Kattava ja toimiva maantieverkosto on ollut maamme tärkeä verisuonisto jo sadan vuoden ajan. Tieliikenne on tärkein liikkumismuoto Suomessa. Tieliikenteessä liikkuu 93 % henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 %. Suomen 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä.
Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 % tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Suomen Tieyhdistyksen WSP:lta tilaaman selvityksen mukaan Koko Suomen pinta-alasta noin 30 % sijaitsee 20 kilometrin säteellä rautatieasemasta. Siten noin 70 % Suomen pinta-alasta on –tieverkon kattavuuden puitteissa –vain tieliikenteellä saavutettavissa.
Kuorma-autot pitenevät ja rahdit kasvavat. Nämä vaativat entistä enemmän teiltä ja silloilta. Raaka-aineet on välttämätöntä kuljettaa kustannustehokkaasti tuotantolaitoksiin. Tiestön korjausvelka on jo yli 1,6 miljardia euroa ja se kasvaa edelleen koko ajan. Tienpidon kustannukset kasvavat nopeammin kuin rahoitus. Samalla tiestöön kohdistuvat korjaukset muuttuvat koko ajan kalliimmiksi ongelmien siirtyessä päällystevaurioista teiden runkoon. Korjaavat toimenpiteet tulisi tehdä ajoissa, jotta käytetylle rahalle saataisiin paras vastine. Tavoite korjausvelan vähentämisestä ei voi toteutua ilman rahoituksen lisäämistä. Tieverkon korjausvelka kasvaa erityisesti alemmalla tieverkolla eli siellä, missä liikkumiselle ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Suomessa biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineissa on korkealla tasolla ja sillä on polttoaineiden hintoja nostava vaikutus. Kun tämän lisäksi Suomessa polttoaineverotuksen taso on yksi korkeimmista EU:ssa, niin tässä energiakriisissä seurauksena on korkeimmat kuluttajahinnat koko unionin alueella. Olosuhteissa, jossa auton käyttö on osa välttämätöntä arjen hallintaa, tilanne ei ole hyväksyttävä.
Uusi uhka on, että Ely-keskus muuttaa vähemmän liikennöityjä teitä yksityisteiksi ja samalla korjausvastuu siirtyy tien varren asukkaille.
Toinen hyvä huono esimerkki tulevista riskeistä on Kanta-Hämeen Ely-keskuksen hanke purkaa Hyrsynkulmantien pinnoitus ja muuttaa se soratieksi. Koska raha ei ole riittänyt sorateidenkään kunnossa pitämiseen on suunnitelma menemistä ojasta allikkoon. Somerolla on useita alemman tieverkoston teitä, joita ei kehitetä läpikulkuliikennettä huomioon ottaen. Tässäkin tapauksessa Someron kaupunkia ei ole kuultu ja tien muutoksesta ei ole tehty vaikutusten arviota.
Tiestön kunnon merkitys on uusien Ajoneuvoteknologioiden hyödyntämisen kannalta entistä suurempi. Päällysteiden ja tiemerkintöjen pitää olla hyvässä kunnossa niin päästöjen vähentämisen kuin liikenneturvallisuuden parantamisen saavuttamiseksi.
Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta teiden hyvä kunto on välttämättömyys. Lapset kuljetetaan kerhoihin ja kouluihin, vanhemmat ajavat töihin ja entistä kauemmin tuodaan vanhuksille palveluja kotiin. Meillä ei ole varaa romuttaa tieverkostoamme.
