Someron 60-luvulla tehtyä urheilukenttää on peruskorjattu viimeksi 1980-luvulla. Alue on hyvä esimerkki siitä, miten köyhän pitää tehdä priimaa, eikä paikata paikan päälle. Uusi perusteellinen korjaushanke on ollut valtuuston hyväksymällä investointilistalla kymmenisen vuotta.
Someron urheilupuiston hankesuunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ohjausryhmän yksimielisen ehdotuksen mukaisesti ja kaupunginvaltuusto on varannut hankkeelle määrärahan. Suunnitelma perustuu lajiliittojen mitoituksen mukaisiin juoksu-, heitto- ja hyppypaikkoihin sekä jalkapallokenttään. Arvokisapuitteet saadaan edullisesti, koska pinta uusitaan joka tapauksessa. Pitkään seuratulla valtionosuussaajien listalla olemme edenneet mitalisijoille. Aiemmin keväällä valtion rahoitus evättiin mm. valtuuston määrärahasta tehtyyn valitukseen ja katsomorakennuksesta tehtyyn suojeluesitykseen liittyen.
Valtionosuuden ehtona on, että hanke toteutetaan heidän kriteereiden mukaan ja kenttä on kokonaisuus; yleisurheilukentän peruskorjaus, katsomorakennuksen uusiminen sekä huolto- ja sosiaalitilat. Nykyinen katsomorakennus ei täytä valtionosuuden ehtoja mm. esteettömyyden ja erillisistuimien osalta. Katsomon kunnosta on myös tehty aiemmin ulkopuolisten avulla selvitystyötä ja tänä syksynä tukirakenteiden siirtymisiä ja vahvuuksia lisäselvitettiin. Nykyisen tiedon valossa korjattu katsomo maksaisi enemmän kuin uusi.
Kenttäalueen muiden toimintojen kuten, tennis-, koripallo- yms -kenttien suunnitteluun on jo varattu määräraha ja ne on tarkoitus toteuttaa yleisurheilukentän peruskorjauksen jälkeen.
Peruskorjaussuunnitelmaan liittyy paljon yksityiskohtia, jotka ovat herättäneet keskustelua. Nykyinen suunnitelma on kuitenkin se, jolle avustusta ollaan saamassa. Tästä syystä hankkeessa pitää edetä olemassa olevan suunnitelman mukaan. Kysymyksessä on olemassa olevan urheilupaikan peruskorjaus, jolla saamme erinomaisen kentän kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Salaojitus on todettu ehjäksi, mutta pinnan ollessa auki kannattaa lisäojituksia tehdä, koska esimerkiksi rankkasateiden on ennustettu lisääntyvän. Toisaalta pitkiin kuiviin jaksoihin varauduttaisiin kastelujärjestelmällä.
Kustannuksista on puhuttu paljon ja niin kuuluukin. Hankesuunnitelman mukaan urheilukentän, uuden katsomon ja puku- ja pesutilojen hintalappu olisi n 1,6 m€. Tähän summaan olisi tulossa puoli miljoonaa avustusta. Jos tuleva remontti kestäisi kuin entinen, kunnan investointikustannus olisi n 1,1 m€/ 40-50 vuotta eli n 30 000€/v. Nämä kustannukset ovat puolet vähemmän kuin terveyskeskuksen keittiö tai vain n kaksi kertaa enemmän kuin tekonurmikentän alue esimerkkinä mainitakseni.
Keskustelussa on myös noussut esille uuden palloiluhallin tarve. Säästäminen urheilukentän remontissa ei edesauta palloiluhallin rakentamista. Urheilukentän peruskorjaus on toteutusvaiheessa ja palloiluhalli on idea, jonka täytyy läpäistä hyvän hankkeen vaiheet: tarveselvitys, hankesuunnittelu, rahoitushakemus, yksityiskohtainen suunnittelu ja vasta lopuksi toteutus. Urheilupuiston hankesuunnitelmassa on varauduttu, että tontille on tulevaisuudessa mahdollista palloiluhalli toteuttaa, jos kunnan kukkaro on kunnossa ja em vaiheet ovat hoidettu.
Kunnallinen päätöksenteko on pitkäjänteistä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt olemme saamassa urheilukentän peruskorjaukseen valtionavustusta merkittävän summan. Harmillista on, että kulunut kesä olisi ollut otollista aikaa kentän peruskorjaukselle, kun kenttä koronasta johtuen on ollut muutenkin vähäisellä käytöllä. Ensi vuoden Juhannuskisoihin suunniteltu avajaistilaisuus on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.
