Kolumni Somero-lähdessä 5.8.2022

5.8.2022

Meillä täällä maaseudulla on ollut ikiaikainen periaate jättää talo tai luonto ylipäätään paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Jokaisella vuosikymmenellä on myös tehty virheitä silloisiin parhaisiin käytäntöihin tai viimeisiin tutkimustuloksiin vedoten. Useasti päätöksenteko on myös perustunut lyhytjänteiseen ajatteluun tai kokonaisarvion puutteeseen.

Maapallon väestön kasvaessa riittävät ja oikeudenmukaisesti jakautuvat energia- ja elintarvikeresurssit haastavat kansoja. Geopolitiikan erääksi tärkeimmistä aseista on tullut luonnonvarat eri muodoissaan.

Kiertotalous ja hajautettu monipuolinen energiantuotanto ovat välttämättömiä tulevaisuuden ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteiden kampittamiseksi. Suomella on kokoaan suurempi mahdollisuus ratkaista osaamisellaan ja innovaatioillaan maailmanlaajuisia päästövähennystavoitteita, mutta meidän tulee olla myös tiukkana, jotta maat, jotka ovat omat peltonsa ja metsänsä menettäneet saastumisen, eroosion, tai rakentamisen vuoksi, eivät sosialisoi meidän hiilinieluja tai -varastoja.

Yhteiskunnan merkitys arjen ilmastotekojen tukemisessa on merkittävä. Toimien tulee kannustaa ja tukea moninaista ilmastonmuutoksen torjuntaa ja edullista energian saatavuutta.

Auton käyttö on suurimmassa osassa Suomea välttämätöntä. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat hinnannousut vaikeuttavat arjen pyörimistä ja työn kannattavuutta. Kaasu- ja nestepohjaisia biopolttoaineita sekä sähkö- ja vetykäyttöisiä ajoneuvoja tarvitaan lähivuosikymmeninä päästökuormitusta vähentämään ja poistamaan riippuvuus yksittäisiltä öljyntuottajamailta. Biopolttoaineissa tulee tehostaa jätteiden ja sivuvirtojen käyttöä.

Monilla kiinteistöillä nykyiset sähkösopimukset ovat olleet vuosia n 4-5 snt/kwh. Viime talvella saimme tuta, miten hinnat yli kaksinkertaistuivat 10-15 senttiin/kwh. Tänään kotitalouksien määräaikaiset tarjoukset ovat jo n 20-30 snt/kwh eli keskiverto-omakotiasujalle se tekee tuhansia euroja aiempaa enemmän. Tämän lisäksi ruoan hinnan vääjäämätön kallistuminen haastaa koko yhteiskuntamme toimintakyvyn ja -rauhan.

Yhteinen toive varmasti on, että Olkiluoto 3 valmistuisi joulukuussa, kuten nyt on ennustettu. Lisäksi Loviisan yksiköiden uudistaminen tukisi vättämätöntä perusvoimaa tulevaisuudessa lisääntyvien lämpöpumppujen, ja aurinko- sekä tuulienergian rinnalla.

Suuret kaupungit näyttivät huonoa esimerkkiä kivihiilikasoillaan ja huonolla valmistautumisellaan tulevaisuuden energiamuotoihin. Hajautettu ja paikallinen kaukolämpövoimalaverkosto tulee uudistaa yhdistetyiksi lämmön ja sähkön tuottajiksi. Tunnittainen huippuhinta tällä viikolla on kivunnut yli 60 snt/kwh ja säätövoimalle on tulevaisuudessa entistä enemmän tarvetta.

Huoltovarmuus ja riittävä omavaraisuus ovat tällä hetkellä tärkeä osa kansamme henkivakuutusta. Turvaamalla kotimaisen perusvoiman tuotannon varmistamme teollisuuden investointihalukkuuden ja kuluttajien luottamuksen energiantuotannossamme.

Maatalouden ja yhteiskuntajätteiden separointiin sekä rakeistamis- ja biokaasuhankkeisiin on vastattava aktiivisemmin. Veden kuljettaminen ei ole järkevää ja lannoitteiden kallistuessa mm kierrätyslannoitteet tulee hyödyntää paremmin. Suomessa on maailman huippuosaamista jätevesien puhdistamisessa. Edelleen tulee kehittää tapoja, joilla lääkkeet, raskasmetallit sekä mikromuovi saadaan pois ravinnekierrosta.

Suomi on maailman ympäristöystävällisin maa erilaisten kestävyyttä arvioivien mittareiden mukaan. Tästä huolimatta voimme tehdä asioita paremmin, mutta myös järkevästi. Liian nopea ja poukkoileva päätöksenteko esim turpeen hyödyntämisessä on ollut vahingollista Suomelle. Tämä yhdistettynä pohjoismaiden vähentyneille pelletti-, hake- ja vesimäärille aiheuttaa korkeamman jalostusasteen puuaineksen ajautumisen polttoon. Tämä entisestään vähentää maallemme tärkeitä vientituloeuroja.

Suomella on kaikki menestymisen avaimet käsissään jos vain otamme olemassa olevat energia- ja elintarvikeresurssit viisaasti käyttöön.